Marzi Nyman

Minä synnyin Lohjalle, lohjalaiseksi, tammikuun 12. päivä 1979. Siellä -kaupungissa jossa ovia ei pantu lukkoon ja yhteisöllisyys oli luontevaa-aloin musiikin kanssa kisailun varsin nuorella iällä. Vanhempieni mielstä oli luontevaa pakottaa minut Musiikkopistoon, ja siitä olen heille ikuisesti kiitollinen. Opiskelin Länsi-Uudenmaan musiikkiopistossa pianonsoittoa kymmenisen vuotta, ja ohessa toki myös teoriaa ja kenraalibassoa.

Setäni, Juha, tilapäisessä mielenhäiriössä kutsui minut soittamaan itsensä ja ystäviensä kanssa, vielä ollessani vasiten nuori kolli. Muutamassa sbändissä vanhempien-kokeneempien-soittajien kanssa soittaminen oli korvaamatonta yhtyesoiton lainalaisuuksien ymmärtämistä ajatellen. Tupakkatauoilla kuuntelin korvat punaisina karskien tosimiesten karskeja juttuja. Olin vielä kovin turmeltumaton...

Lohjan omenaisesta maaperästä oli oivallista ponnistaa lukiovuosiksi (4) Tapiolan lukioon musiikkilinjalle. Espoon puutarhakaupungissa vallitsee luonteva monimuotoisen musiikin läsnäolo; April Jazz, Espoon Big Band ja Espoon musiikkiopisto -ja tietenkin kirjava lukion opettajakollegio ja vielä kirjavammat oppilaat muodostivat loputtoman innoitusten ja oivallusten ympäristön. Lukiossa Riitta ja Tuula Tikkanen, Mape Lappalainen, Säde Rissanen ja etenkin lähtemättömän vaikutuksen minuun tehnyt Jarmo Saari esittelivät huikean spektrin erilaista musiikkia ja ympäröiviä kehyksiä musikaaleista Miles Davisiin, Steve Reichista big band-musiikkiin. Sittemmin monessa yhteydessä yhdessä, niin tärkeä ystävä ja soittokumppani, Lenni-Kalle Taipale tapasi minut minun tavatessani hänet juuri Tapiolan lukiossa. Luokkamme oli myös täynnään inspiroivia musiikintekijöitä: rumpali Jaska Raatikainen esitteli tolkuttoman määrän erilaisia metallimusiikin alalajeja ja yhtyeitä, ja niistä tulikin yhä jatkuva intohimoni kohde. Samoin ystävykset Aki Hakala ja Juho-Kusti Kaukoniemi olivat mielettömän upeita soittokumppaneita (vain muutaman mainitakseni).

Lukiossa ystävystyin Aleksi Haapaniemeen(DJ Ässämix) ja Antti Hakalaan (Nopsajalka), joiden seurassa nuoruuden kuohulla valoin ehdotonta musiikin estetiikan kivijalkaani, ketään säälimättä, armoa tuntematta! (Dave Wecklin levyt palavat yllättävän hyvin tuulessakin!)(Tosin nykyisin nautin kuunnella Dave Weckliä; hän on huikea!) Kaikenlaiset musiikkiin liityvät ulkomusiikilliset ulottuvuudet hahmottuivat selkeäpiirteisesti, juuri kuten nuorella miehellä pitääkin!

Lukion yhteydessä toimi pop- ja jazz-opisto EBELI, jonka kautta tutustuin nyttemmin kovin rakkaaseen ystävääni ja huikeaan, HUIKEAAN rumpaliin Rami Eskeliseen, joka täydellistä harkintakyvyttömyyttä osoittaen pyysi minua ja basso-, pervoilu- ja huumorivirtuoosia Jarkkista (Toivanen) mukaan King Bongiksi sittemmin ristittyyn orkesteriinsa. Neljäs jäsen oli elämääni määrättömän paljon vaikuttanut Zarkus Poussa (bongo massive). Kaukana mauttomuuden tuolla puolen suoritetut ekskursiot kehittivät esiintymisen 'entertainment'-ulottuvuuden ymmärrystä ja täydellisen "HÄPYN" kadottamisen oivalluksen, joka on tullut monta monituista kertaa tarpeeseen (kun mikään ei riitä...).

Juuri noihin aikoihin (-97) edellämainittu Aleksi ehdotti minulle Oriveden opiston kesäistä kepeää orkesterikurssia, perinteikästä klassisen musiikin leiriä. Vilpillisesti kirjoitin hakupapereihin soittaneeni kosolti klassista musiikkia lyömäsoittimilla, ja ennen kuin huomasinkaan opiskelinkin Arttu Takalon (rakkaan isoveljeni) ja Tomi Wikströmin johdolla kaikenlaisia lyömäsoittimiin liittyviä detaljeja ja suurempia linjoja. Suurin anti oli kuitenkin "tyrmääntyminen-hullantuminen-perehtyminen"-muotoinen repäisevä kohtaaminen orkesterimusiikin ja orkestroinnin kanssa. Vielä usean vuoden (-98-05) Oriveden mykistävien auringonnousujen (Buckler kädessä...) välit ovat täyttyneet intohimoisesta orkesterin opiskelusta paikan päällä tai jopa lyömäsoitinten takana täristessä ja alle laskiessa.

Leirillä tapasin myös Tatu Ferchenin ja Pekka Kuusiston, joista tuli minulle sanoinkuvaamattoman tärkeitä ystäviä ja Hemma Beast-orkesterin perustajajäsenet ohellani.

Sain vuonna -98, loppuvuodesta puhelun Anssi Nykäseltä, joka pyysi minua -jälleen kerran mies täysin vailla arvostelukykyä, kuulematta nuottiakaan kömpelöä kitaransoittoani- Nylon Beatin ensiesiintymiseen live-orkesterin kanssa Tampereella (Jyrki Hit Challenge, jonka Nylon Beat voitti-epäilemättä MINUN vastustamattoman seksuaalisen olemukseni johdosta). Saman kardinaalimunauksen suoritti viikkoa myöhemmin tuottaja Risto Asikainen Manalan pöydässä pikkutunneilla, jälleen kuulematta ääntäkään, pyytäessään minua Nylon Beatin kiertuekokoonpanoon tuleville keikoille. Molemmille olen tietenkin äärettömän kiitollinen.

Tämän jälkeen kaikki on vähän sekavaa, tähän päivään asti. Asioita on tapahtunut niin paljon, useinmiten päällekkäin. Mutta yritän parhaani:

Nylon Beatissa soitin vuosina 1999-2001. Apulannassa "Plastik"-levyn kiertueen keväällä 2000 (ja myöhemmin ängin itseni encoreen kaikissa mahdollisissa tilanteissa aina sattuessani samoille festivaaleille). UMO Jazz Orchestran kanssa ensiesiintyminen oli Lenni-Kallen toimiessa solistina vuonna 2000. Sen jälkeen olen ilokseni, kunniakseni ja etuoikeudekseni saanut tutustua tuohon fantastiseen joukkioon yhä paremmin soittaessani erilaisia ohjelmistoja. Mm. Frank Zappaa on esitetty yli kymmenen kertaa.

Pääsin Sibelius-Akatemiaan vuonna -98, ja siellä olen palautunut maan pinnalle lukemattomia kertoja todistaessani ällistyttäviä muusikoita soittamassa ällistyttävää musiikkia, ei pelkästään 'omalla' jazz-osastollani, vaan joka osastolla. Opiskelu ja omien työkalujen kehittäminen on mielestäni tuikitärkeää, ja omalle kohdalleni sattuneet opettajat ja kanssaopiskelijat ovat opettaneet minulle tolkuttoman määrän musiikkia eri muodoissa(vaikkei soittoani kuunnellessa uskoisikaan).

Tärkeitä tuttavuuksia (musiikkiin yhä liittyen) ovat tietenkin rakas naapurini, Jouni Järvelä -jonka musiikintuntemuksen laajuus ei ole tältä planeetalta kotoisin, ja jonka orkesterissa on kunniakasta soittaa(vuodesta 2002), niin kunniakasta että henkselit lätisee ja paukkuu!-, Anna-Mari Kähärä- joka ei itse ole tältä planeetalta, vaan paras, lahjakkain ja luovin neito ja ihminen Jupiterin tällä puolen, lapsuudenystäväni ja veljeni Matias Taivainen (M. Heavenly), jonka kanssa teemme uutta musiikkia alati, Niilo "Nipa" Ryti, joka jo nuorena näytti minulle taivaan merkit (monellakin tapaa)ja tekee sitä yhä, todellinen virtuoosi ja umpilahjakas inspiraationlähde, TUS356KAN (maailman jyrkin albumi vuodelta 1999)kapellimestari, Varrevartiainen, elämänopas ja kummilapseni isä, Husbandin kapteeni (jossa olen soittanut vuodesta 2004), Raoul Björkenheim, jolle kaikki musiikki on yhtä, ja jonka mielipuolinen ja mielestäni paras kitarismi on Hendrxiaanisuudessaan aina helveTIN! inspiroivaa (samoin kuin hänen pedagogiikkansakin), Harri Rantanen, maailman paras basisti ja ystävä, sekä rakkaat ja ylivoimaiset Timo Hirvonen (basso) ja Jussi Lehtonen (rummut) -joiden kanssa saan soittaa Timon High Five-yhtyeessä, nimimerkillä "Jauhot suuhun!"

B-I-Oni on, kuten huomaatte kudelma, joka perustuu IHMISIIN, joista kaikki polullaan risteävät toistensa kanssa jossain vaiheessa, ja YHTEENSATTUMIIN eli lykkyyn. Tuuriin. Onnen "kantamoisiin," Ohessa vielä tiivistelmä, kuivakkaan toteava listaus:

Opinnot

• Länsi-Uudenmaan Musiikkiopisto - piano- ja teoriaopintoja 1986-1996
• Tapiolan Lukion Musiikkilinja - 1996-2000
• Ebeli pop- ja jazz-opisto - 1997-1999
• Sibelius-Akatemia, jazz-osasto - 1998-

Olen soittanut/laulanut/... seuraavissa yhtyeissä

• King Bong
• Anna-Mari Kähärän orkesteri (myös kera RSO:n)
• XL
• Umo (myös solistina "Plays Frank Zappa" ja "Jukka Linkola"taiteilijajuhla-ohjelmistoilla)
• Estonian Dream Big Band
• Jouni Järvelä Group
• Lenni-Kalle Taipale Group(+tietysti SVY)
• Trio Töykeät
• Keisarikunta
• EBB
• Timo Hirvonen's High Five
• In the sprite of Jaco Pastorius
• Standards Live / Arttu Takalo Group
• Husband
• Jukka Linkola Tentet
• Tapiola Sinfonietta
• Vaasan kaupunginorkesteri
• Sinfonia Lahti (myös lauluyhtye Rajattoman kera)
• Kymi Sinfonietta
• Pyhä Unplugged-kamariorkesteri
• Kaartin soittokunta
• Polyteknikkojen orkesteri (lyömäsoittimet)
• Tekniikan Ihmelapset
• Leningrad Cowboys
• Sleepy Sleepers
• Nylon Beat
• Apulanta
• Maija Vilkkumaa
• Samuli Edelmann
• Jore Marjaranta
• Niko Ahvonen & Cortina Jets
• Veeti & the Hellvets
• Fist Funk (Markus Partasen orkjestjeri)
• Neljä Ruusua
• Minna ja Jussi Pyysalon orkesteri
• Ariel & the Supremos
• (vanhat hittiorkesterit:) Gaia, tus356ka ja Purnys
  ...ja tietysti HEMMA BEAST

VIERAILUJA seuraavissa orkestereissa

• Bittersweet
• Teemu Viinikainen trio
• SaloRantala Soi! (one magic night in Oulu!)

Sävellyksestä

Olen aina rakastanut säveltämistä, enemmän kuin mitään muuta musiikissa. Siinä saa -ja tulee- olla niin henkilökohtaisella tasolla kuin vain suinkin mahdollista. Olen säveltänyt niin pienyhtyeille kuin isommillekin kokoonpanoille. Suurimpia (työmäärältään, taiteellisista ansioista en tohdi puhua sanallakaan...) ovat:

• "O amor transforma-se um Cavalo" Kaartin soittokunnalle (2003)
• "Frysen Jul" Vaasan kaupunginorkesterille (2004)
• "Leaving Las Palmas" Pyhä unplugged-kamariorkesterille (2004)

TV ja elokuvat

Olen tuttu TV:stä. Soitin ja monin tavoin nöyrrytin itseäni taannoisessa "Joonas Hytönen Show"-viihdeohjelmassa ns. "Talon orkesterin" kitaristina ja kiljukaulana neljän vuoden ajan. Vuonna 2004 sain kunnian toimia "Keisarikunta" elokuvan musiikin sovittajana ja kapellimestarina. (Sikäli kuin se pienyhtye-"jazzissa" on tarpeen. Mutta olihan se.)

Teatteri

Tutustuin Jarmo Saaren tähden, vuonna 1998 fantastiseen Vuokko Hovattaan (jonka kanssa sittemmin muodostimme Tekniikan Ihmelapset).Vuokon, Hanna Kailan, Tuure Kosken ja Zarkus Bouchen kera valmistimme Sami Keski-Vähälän kirjoittamasta tekstistä hulppean esityksen ("Suolaistahan se on"), jota useassa ravintolassa sitten esitettiinkin. Siinä miehet pukeutuivat naisiksi ja naiset miehiksi. Hullua...

• Vuonna 2001 joukkio kokosi rivinsä pienin paikkauksin (Zarkuksen tilalla kökötti Antti "Lettu" Lehtinen, kirjoittajana toimi Juha Siltanen ja ohjaajana Maarit Ruikka) ja valmisti esityksen "Saara Hirviön tapaus".
• Vuoden 2005 loppupuoliskolla teimme yhdessä Niko Saarelan ja Max Wikströmin kanssa runoesityksen "Kaupunki minussa" KOM-teatteriin. Se oli suorastaan fantastinen.
• 2005-2006 vaihteessa esitimme Sesa "Jyrkkä" Lehdon kanssa Teatteri Takomossa "Pompeji"ksi nimettyä hien- ja elämänhajuista 'monologia'. Sen kirjoitti ja ohjasi suurenmoinen Sami Keski-Vähälä.

Opettajat

Jarmo Saari, Raoul Björkenheim, Kari "Sonni" Heinilä, Seppo Kantonen, Siperia, Risto Toppola, Rami Eskelinen, Martti "Ma-Pe" Lappalainen, Arttu Takalo, Tomi "Aficionado" Wikström (pikkurumpu), Wayne Krantz, Mark Bernstein, Rich Shemaria, Jukkis Uotila, Teemu Viinikainen, Anssi Nykänen (elämä), Jari Perkiömäki, Iiro "Nyrkki" Rantala...

Tunnustukset

Pori Jazzin vuoden juontaj.... anteeksi!! TAITEILIJA 2003

Apurahat (joista ikuisesti kiitollinen)

Taiteen keskustoimikunta, Kulttuurirahasto, Uudenmaan taidetoimikunta, LUSES